1Ki 1 | FinSTLK2017 | STEP | Kun kuningas Daavid oli käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, hän ei voinut enää pysyä lämpimänä, vaikka häntä peiteltiin peitteillä.

1 Kings 1

Daavid vanhana

1 ^{▼▼Ensimmäinen ja Toinen kuningasten kirja ovat alun perin olleet yksi kirja. Vasta Septuaginta jakoi sen kahdeksi eri kirjaksi. Sen mukaan ne olivat Kolmas ja Neljäs kunigasten kirja, kun taas Ensimmäinen ja Toinen Samuelin kirja olivat Ensimmäinen ja Toinen kuningasten kirja. Ensimmäinen kuningasten kirja käsittää ajanjakson Salomon valtaistuimelle noususta Juudan kuninkaan Joosafatin ja Israelin kuninkaan Ahasjan hallituskauteen asti. Talmud mainitsee Kuningasten kirjojen kirjoittajaksi Jeremian.}Kun kuningas Daavid oli käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, hän ei voinut enää pysyä lämpimänä, vaikka häntä peiteltiin peitteillä. 2 Hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Etsittäköön herralleni kuninkaalle tyttö, neitsyt, palvelemaan kuningasta ja olemaan hänen hoitajattarenaan. Jos hän makaa sylissäsi, herrani kuningas pysyy lämpimänä." 3 He etsivät koko Israelin alueelta kaunista tyttöä ja löysivät suunemilaisen Abisagin ja veivät hänet kuninkaan luo. 4 Hän oli hyvin kaunis tyttö ja tuli kuninkaan hoitajattareksi ja palveli häntä. Kuningas ei kuitenkaan yhtynyt häneen.

Adonian, Daavidin pojan, kuningashanke

5 Adonia, Haggitin poika, korotti itsensä ja sanoi: "Minä tahdon tulla kuninkaaksi." Hän oli hankkinut itselleen sotavaunuja ja ratsumiehiä ja viisikymmentä miestä, jotka juoksivat hänen edellään. 6 Hänen isänsä ei koskaan elämässään ollut pahoittanut hänen mieltään sanomalla: "Miten sinä noin teet?" Hän oli myös hyvin kaunis mies, ja äiti oli synnyttänyt hänet Absalomin jälkeen. 7 Hän neuvotteli Jooabin, Serujan pojan, ja pappi Ebjatarin kanssa, ja he kannattivat Adonian puoluetta. 8 Mutta pappi Saadok ja Benaja, Joojadan poika, sekä profeetta Naatan, Siimei, Rei ja Daavidin sotasankarit eivät olleet Adonian puolella. 9 Adonia teurasti lampaita, nautoja ja juottovasikoita Soohelet-kiven luona, joka on Roogelin lähteen vieressä. Hän kutsui kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet, kuninkaan palvelijat, 10 mutta hän jätti kutsumatta profeetta Naatanin, Benajan, sotasankarit ja veljensä Salomon.

Salomosta tulee kuningas

11 Naatan sanoi Batseballe, Salomon äidille, näin: "Etkö ole kuullut, että Adonia, Haggitin poika, on tullut kuninkaaksi, herramme Daavidin siitä mitään tietämättä? 12 Niin tule nyt, annan sinulle neuvon, että pelastat oman henkesi ja poikasi Salomon hengen. 13 Mene kuningas Daavidin luo ja sano hänelle: Herrani, kuningas, etkö sinä itse ole vannonut palvelijattarellesi ja sanonut: Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi jälkeeni ja hän on istuva valtaistuimellani? Miksi siis Adoniasta on tullut kuningas? 14 Katso, kun sinä vielä puhuttelet siellä kuningasta, tulen jälkeesi sisään ja vahvistan sanasi."

15 Batseba meni kuninkaan luo makuuhuoneeseen. Kuningas oli hyvin vanha, ja suunemilainen Abisag palveli kuningasta. 16 Batseba kumarsi ja osoitti kuninkaalle kunnioitusta. Kuningas sanoi: "Mikä sinun on?"

17 Hän vastasi hänelle: "Herrani, sinä olet itse vannonut palvelijattarellesi Herran, Jumalasi, kautta: 'Poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi jälkeeni ja hän on istuva valtaistuimellani.' 18 Mutta katso, nyt on Adonia tullut kuninkaaksi, ja sinä, herrani, kuningas, et tiedä siitä mitään. 19 Hän on teurastanut paljon härkiä, juottovasikoita ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat, pappi Ebjatarin ja sotapäällikkö Jooabin, mutta palvelijasi Salomon hän on jättänyt kutsumatta. 20 Sinua kohti, herrani kuningas, ovat nyt koko Israelin silmät tähdätyt, että ilmoittaisit heille, kuka on istuva herrani kuninkaan valtaistuimella hänen jälkeensä. 21 Muuten käy niin, että kun herrani kuningas on mennyt lepoon isiensä luo, minua ja poikaani Salomoa pidetään rikollisina."

22 Katso, hänen vielä puhutellessaan kuningasta tuli profeetta Naatan.

23 Kuninkaalle ilmoitettiin: "Katso, profeetta Naatan on täällä." Tämä tuli kuninkaan eteen ja kumartui kasvoilleen maahan kuninkaan eteen. 24 Naatan sanoi: "Herrani kuningas, sinäkö olet sanonut: 'Adonia on tuleva kuninkaaksi jälkeeni. Hän on istuva valtaistuimellani'? 25 Sillä hän on tänä päivänä mennyt ja teurastanut paljon härkiä, juottovasikoita ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat, sotapäälliköt ja pappi Ebjatarin. Katso, he syövät ja juovat hänen edessään, ja he huutavat: 'Eläköön kuningas Adonia!' 26 Mutta minut, palvelijasi, pappi Saadokin, Benajan, Joojadan pojan, ja palvelijasi Salomon hän on jättänyt kutsumatta. 27 Onko tämä lähtenyt herrastani kuninkaasta ilman, että olisit antanut palvelijasi tietää, kuka on istuva herrani kuninkaan valtaistuimella hänen jälkeensä?"

28 Kuningas Daavid vastasi ja sanoi: "Kutsukaa luokseni Batseba." Kun hän tuli kuninkaan eteen ja seisoi kuninkaan edessä, 29 vannoi kuningas ja sanoi: "Niin totta kuin Herra elää, joka on pelastanut minut kaikesta hädästä, 30 niin kuin minä vannoin sinulle Herran, Israelin Jumalan, kautta ja sanoin: 'Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi jälkeeni, hän on istuva valtaistuimellani sijassani', niin minä tänä päivänä teen."

31 Silloin Batseba kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kuninkaalle kunnioitusta ja sanoi: "Herrani, kuningas Daavid, eläköön iankaikkisesti!"

32 Sitten kuningas Daavid sanoi: "Kutsukaa luokseni pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika." He tulivat kuninkaan eteen. 33 Kuningas sanoi heille: "Ottakaa mukaanne herranne palvelijat ja pankaa poikani Salomo oman muulini selkään ja viekää hänet alas Giihonille. 34 Siellä pappi Saadok ja profeetta Naatan voidelkoot hänet Israelin kuninkaaksi. Puhaltakaa torveen ja huutakaa: 'Eläköön kuningas Salomo!' 35 Seuratkaa häntä tänne, että hän tulisi ja istuisi valtaistuimelleni ja olisi kuninkaana sijassani. Sillä hänet olen määrännyt Israelin ja Juudan ruhtinaaksi."

36 Silloin Benaja, Joojadan poika, vastasi kuninkaalle ja sanoi: "Aamen! Niin sanokoon Herra, herrani kuninkaan Jumala. 37 Niin kuin Herra on ollut herrani kuninkaan, kanssa, niin olkoon hän Salomon kanssa ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on herrani kuningas Daavidin valtaistuin."

38 Niin pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika, sekä kreetit ja pleetit menivät sinne. He panivat Salomon kuningas Daavidin muulin selkään ja saattoivat hänet Giihonille. 39 Pappi Saadok otti öljysarven telttamajasta ja voiteli Salomon. He puhalsivat torveen, ja kaikki kansa huusi: "Eläköön kuningas Salomo!"

40 Kaikki kansa seurasi häntä, ja kansa soitti huiluilla ja ratkesi niin suureen riemuun, että maa oli haljeta heidän huudostaan. 41 Silloin Adonia ja kaikki kutsuvieraat, jotka olivat hänen kanssaan, kuulivat sen, juuri kun he olivat lopettaneet syömisen. Kun Jooab kuuli torven äänen, hän sanoi: "Mitä tuo huuto ja pauhu kaupungissa tietää?"

42 Hänen vielä puhuessaan tuli Joonatan, pappi Ebjatarin poika. Adonia sanoi: "Tule tänne, sillä sinä olet kunnon mies ja tuot hyviä sanomia."

43 Joonatan vastasi ja sanoi Adonialle: "Päinvastoin! Herramme, kuningas Daavid, on tehnyt Salomon kuninkaaksi. 44 Kuningas lähetti hänen kanssaan pappi Saadokin, profeetta Naatanin ja Benajan, Joojadan pojan, sekä kreetit ja pleetit, ja he panivat hänet kuninkaan muulin selkään. 45 Pappi Saadok ja profeetta Naatan voitelivat hänet Giihonilla kuninkaaksi, ja he tulivat sieltä riemuiten, ja koko kaupunki joutui liikkeelle. Sitä oli se huuto, jonka kuulitte. 46 Onpa Salomo jo istunut kuninkaan valtaistuimellakin, 47 ja kuninkaan palvelijat ovat tulleet onnittelemaan herraamme kuningas Daavidia ja sanoneet: 'Antakoon Jumalasi Salomon nimen tulla vielä maineikkaammaksi kuin sinun nimesi ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on sinun valtaistuimesi.' Kuningas on rukoillut vuoteessaan. 48 Vielä on kuningas puhunut näin: 'Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka tänä päivänä on asettanut jälkeläisen istumaan valtaistuimellani, niin että olen sen omin silmin nähnyt.'"

49 Silloin kaikki Adonian kutsuvieraat joutuivat kauhun valtaan, nousivat ja menivät kukin tiehensä. 50 Mutta Adonia pelkäsi Salomoa, nousi, meni ja tarttui alttarin sarviin. 51 Salomolle ilmoitettiin: "Katso, Adonia on peläten kuningas Salomoa tarttunut alttarin sarviin ja sanonut: 'Kuningas Salomo vannokoon minulle tänä päivänä, ettei hän miekalla surmaa palvelijaansa.'"

52 Salomo sanoi: "Jos hän osoittautuu kunnon mieheksi, hiuskarvaakaan hänen päästään ei putoa maahan. Mutta jos hänessä huomataan jotakin pahaa, hänen on kuoltava."

53 Kuningas Salomo lähetti tuomaan hänet pois alttarilta. Hän tuli ja kumarsi kuningas Salomoa, ja Salomo sanoi hänelle: "Mene kotiisi."